I tell it to the children.

olinpas takapihalla ja muistin ottaa kameran mukaan. heh. Nyt istun olohuoneessa ja toi tyhmä koira kuorsaa ihan kiinni mussa. Mutta eipä muuta.

I cry.

Yh. Kauhea olo. Selästä kuuma. Jaloista kylmä. Pää kipeä. Silmät sattuu. Ja eilisillasta ei sitten puhuta.
Niin. Oon taas ruvennut miettimään. Oon huomannut että otan toisten ihmisten asiat raskaasti. Ja esim. luen jotain tarinaa jossa joku vaikkapa kuolee, niin alan miettiä todella kauan sitä asiaa. Ja jos kaverillani on huono olo, niin ei mene kuin hetki niin istun omassa huoneessa miettimässä.

Mutta ehkä vähän tämän päivän tapahtumia tähän.

Heräsin yhdeltä. Siitä eteenpäin istunut koneella ja kuunnellut Spotifysta musiikkia ja leikkinyt kännykällä. Huooh, onpas tylsää tekstiä. Mutta niinkuin edellisessä postauksessa sanoin että tekisin videon uudesta kämpästä, niiiiiiin..... no se tulee joskus :D.

minä  n. puolivuotta sitten. Toivon että oon muuttunut.....

Muutto

we heart it

Kirjotan tätä nyt koulussa. :D elikkä tänään kun olin koulussa muutto miehet heittivät tavarat uuteen kotiin! Aattelin laittaa jonku videon siitä uudesta talosta. Ja anteeeksi täst tulee lyhyt, koska aika. Mutta laitoin ainaki hienon kuvan teille (: heiheei

you could always put the knife away.

Jep, oon taas unohtanu päivitellä. Ei sinäänsä et mun elämässä ois tapahtunu jotai ihmeempii. (: Oon huomannu et oon nykyää aika hiljane ja omis olois ja en tiiä ees syytä. Oon vaan alkanu miettii kaikkia maailman kaikkeuden kysymyksii. Joo en :D oon vaan miettiny tosi paljon. Esim. koulua, musta tuntuu tosi pahalta ku kuuluu koko aja jotai huutelui mun perään.
 Ja perjantainaki tapahtus yks juttu ja istuin puol tuntii sen jälkee koulun käytävällä. En pystyny tekemään mitään muuta ku juosta pakoon siitä tilanteesta. 

Sit oon alkanu miettimään eri ihmisten elämän tilanteita. Esimerkkinä se että istun bussissa ja jäädyn kattomaan jonkun takaraivoa ja miettimään mitä eri asioita sillä on just käyny. Joku on voinu vaikka mennä just äskettäin kihloihin ja joku on voinu menettää läheisensä. 

Joku voi ajatella et tuntee kaverinsa tosi hyvin, mut sitte ku jää miettimään nii ei itseasias tiiä siitä melkeen mitään. Mulla on yleensä tällee, mut yritän saada mun kaverit puhumaan. Joskus ne on surullisia mun käyttäytymisen takia, mut oon yrittäny parhaani mukaan muuttua paremmaks. 

Mutta joo, nyt riittää nää syvälliset. : D viikko meni iha normaalisti koulussa ja kavereiden parissa. Ja viikonloppu oltiin Jassun ja iskän ja sen naisystävän kanssa mökillä. Tuli vähän huono fiilis lauantai yönä. Mut se on Jassun henkilökohtaisia asioita ja en viitti niistä nyt kertoo.
Ei tullu otettuu paljon kuvii mut laitan pari. 

Ainiin, keskiviikkona muutto uuteen kämppään.

Suicide.

Oon alkanut nyt miettii itsemurhaa, en siis silleen et "tapan itteni" vaan sillee et miltäköhän se oikeesti tuntuu esim. hirttäytyä?  

Kun seisot jonkun tuolin päällä, astut yhen askeleen, naru kiristyy sun kaulan ympärillä ja et saa enää happea.   Ja seuraavaks sun maailma on musta. Miltäköhän se tuntuu jättää kaikki ongelmat, mutta myös kaikki tulevaisuuden hyvät asiat? Ei sitä koskaan tiedä että jos joku tappaa ittensä ja sil olis just 2 viikon päästä tullu joku kaunis tyttö vastaa ja lopult ne olis menny naimiisii ja tehny perheen. 

Tai sit vetää lääkkeitä niin paljo ettei enää herää.

Se ei välttämät oon maailman paras tapa tappaa ittensä. Jos ei ota tarpeeks lääkkeitä, oksentelee seuraavan päivän ja voi jopa joutuu sairaalaan jos joku saa tietää et vedit lääkkeitä. Mut luultavasti jos vedät lääkkeitä tarpeeks, ihan ekaks sul menee nuppi sekasin ja sit pimenee. 

Mut mä oon kyllä sitä mieltä, että vaik kuin huonosti menis nii ei kannata ryhtyy itteensä tappamaa, koska aina löytyy jotain hyvää elämästää. Joo en tiiä miks avautusin mun ajatuksista näin paljon, jäi vaan mietityttämään toi  aokigahara metsä, eli siis Japanissa sijaitseva itsemurha metsä. Kannattaa kattoo joku dokumentti siit. Mut eipä muuta

-Aliisa

I don't feel like doing this anymore.

voi herranjumala, eihä tääl turus jaksa enää asuu. Kävelen vähänki ulkoo alkaa kuuluu kaikkii kuiskailui... mut oon angstannu nyt nii paljo tänne nii okei ehkä vähä kuuluumisiiki :)

eli siis maanantai:
olin kuumeessa, pyörtyisin. no fun.

tiistai:
kipeen vielki. ja tapahtu taas jotai

keskiviikko:
kipeenä...

torstai:
alko syysloma jeee :) olin koko päivän jassun kans ja katottii toi silent house. se on muute iha huono :/
 ja pestii pyykkii

perjantai:

oltii saunas ja vähä pärisi :d ja katoin ton jack and jill :D

...

onks teil koskaa tunnet et teet pienenki virheen nii kaikki sun niin kutsutut "ystävät" kääntää selän? ja tuntuu et kaikki on sua vastaa. jopa neki joita luulit hyviksi ystäviks.mulla on. aika useestekki. kaikki muut saa tehä virheitä paitsi mä. mut kai oon sit jollai taval huono.... eipä muuta.

oho videopostaus o:

Jep, taas vaihteeks söperrän omaani. 


ja sit kuvii

jassul oli just 8.10 synttärit ! 

heidi ja neaaa 

seppälä en tiiä kui paljo

gina tricot en muista hintaa

gina tricot

gina tricot

kaks koiraaa

sirtsukkaa

someone who can please me.

hiketys

toi alempi kuva on karanteenist 

Hellloooooo! kirjotan tätä nyt enkuntunnil koska emt XD juuh viime viikonloppu meni iha hyvi olin jassul lauantain yöt jne.. pari kuvaa tähä loppuu, oli lyhyt tiiän mut sit ku tuun koneel nii kirjotan enemmä (;

Maybe it's 'cause the summer. The person I lost, or the scars. I don't know..

Angstaus varoitus!

älä lue jos et jaksa
ja btw, noi kaikki viiltely jutut ei tarkota et mä viiltelen, niis oli vaa se sanoma. lol.

sit näi loppusanoiks. tän blogin piti olla vaa joku sellanen et pari kertaa viikos heitän kuulumisii ja kuvia jne. mut täst on tullu jotenki tälläne helpotus näihi tilapäisii pahoihi oloihi :) Auttaa jaksamaa.